comments 21

SAAKO SANOA?

IMG_9769

Tehtiin joskus aikoinaan More To Loven aikana päätös, ettei viitsitä levittää negatiivista fiilistä, koska se ei ole kivaa. Mielestäni toi oli yksi parhaista päätöksistä blogin historian aikana, se nimittäin piti melkosen hyvin. Silloin myös elämä oli jotenkin ehkä tietyllä tavalla ”kevyempää”, koska ikää oli vähemmän ja jotenkin myös mieli oli huolettomampi. Toista se on sitten nykyään. :D Minä nimittäin haluan nyt vähän purnata, koska tekee mieli äristä mutten halua äristä.

Täältä pesee:

Syksyllä luovuimme autosta monestakin syystä, mutta yksi suuri syy oli se, ettei muka tarvittaisi sitä. Tilannehan on se, että joka päivä tuon päätöksen jälkeen olen manannut sitä ettei meillä ole autoa. Samalla olen myös vahvistanut ikuisuusprojektini nimeltä autokoulu jatkuvan heti kun meillä on auto… Tietenkin myös syyttänyt tätä tilannetta siitä, etten voi mennä jatkamaan autokoulua… Aivan.

NOH, nytpä sille autolle olisi sitten todella paljon käyttöä, koska haluaisimme suunnata Lappiin nimenomaan autolla. Eräs nimeltä mainitsematon uusi bloggaaja (joka kirjoittaa blogia jonka nimi on hänen kotinsa postinumero ja jolla on erittäin ihana vaimo) on luonteeltaan KAIKKI JÄRJESTYY, ÄLÄ STRESSAA-henkinen, eli minun vastakohta. Mua kutsutaan kotona rennosti kontrollifriikkihulluksi monissa asioissa, koska MUN ON PAKKO saada suunnitella tällaiset asiat etukäteen. No parisen viikkoa sitten hetken friikittelyä kuunneltuani (ja asiasta jo paljon stressattuani), ilmoitin että lähden Lappiin jouluksi jos A) Saadaan junasta makuuvaunu B) Saadaan jostain lainaan auto. Tällä nimeltä mainitsemattomalla tyypillähän oli erittäin paljon suunnittelmia ja ns. varmoja sellaisia, joten ei kato viitsi stressata, kaikki järjestyy. Eilen sitten varovasti kysyin, että raottaisiko hän tätä ensi viikon suunnitelmaa, niin tässä kuulemma nyt on vielä muutama juttu auki.

Tänään sainkin sitten jo töihin viestiä, että voitko kuvitella ettei junissa ole lemmikillisiä makuuvaunuja ennen joulua vapaana (Voin kyllä, taisin kertoa asiasta sulle tuossa joku aika sitten) ja että istumapaikatkin lemmikkivaunussa on tainnut mennä. Seuraavaksi hän sitten keksi, että vuokrataan auto Helsingistä ja hihkui jo innosta, kunnes soitin autovuokraamoon vain kuullakseni ettei tämä ole millään tavalla järkevää.

Eli… Nyt tekisi mieli vähän polkasta jopa jalkaa, mutta päätin ennemmin jakaa tämän teidän muutaman tuhannen lukijan kanssa. Rakastan kyllä tuota taiteilijasielua kaikissa ulottuvuuksissaan, mutta kaipa se vaan on hyväksyttävä, että minä olen jatkossakin se koordinaattori tässä taloudessa. Mutta arvatkaapa mitä? Nyt mua jo naurattaa tämä meidän tilanne, kun sain purettua sen ulos. Ai hitto mä rakastan tätä bloggaamista!

Voiko joku samaistua? Kuulostanko hirviövaimolta? :D

21 Comments

  1. AnneVee

    To-del-la-kin samaistun! Ollaan esim. väläytelty ideaa matkasta Tallinnaan jouluna. Aattelin, että kun miehellä ei nyt ole päivätyötä, se ehtisi päivisin katsella hintoja ja hotelleja. Ja arvaapa, milloin tää idea syntyi? Lokakuussa! Ja onko hotellimatka katsottuna? Ei oo!!

    Tykkää

    • Apua! En kestä. :D Kuulostaa hyvin tutulta. Mä ostin eilen yöllä meille lemmikkihytin joka vapautui varauksesta ja maksoin siitä tietenkin yli tuplat ennakkoon verrattuna! Niin ka lähtö myöhästyi 3 päivää…. Herra teki tällä aikaa popcorneja, eikä turhia stressannut. Mutta hei, elämä on :D

      Tykkää

  2. Liisa

    Samaistun täysin! Siis tottakai suunnitelmat täytyy olla hyvissä ajoin tehtynä. Suunnittelemattomuuden lisäksi minua raivostuttaa suunnitelmien muuttaminen viime hetkellä, kuten niinkin pieni muutos kuin ravintolan vaihtaminen. Mutta jos mieheni ei olisi impulsiivinen, olisi elämäni tylsän turvallista. :)

    Tykkää

    • Minä taas oon meistä se tuuliviiri, Jukka tekisi kaiken just niin kun on tehty viimeiset 200v. Mitään ei saisi muuttaa. :D Eli täällä on välillä melkonen sekametelisoppa käynnissä. ;)

      Tykkää

  3. jaanh

    Kyllä, kyllä! Itseki olen mallia: ”Täytyy tietää etukäteen!” Mieheni taas järjestelee rasittavuuteen asti omia menojaan. Kirjoittelee lappuja ja lippuja, jotta muistaa kaiken. Yhdessä kun lähdemme, koko perhe (mies, kaksi alle 4-vuotiasta) luottaa, että mä hoidan!! Arghh. Tykkään hoitaa, mutta en tykkää jos muut olettaa mun hoitavan. Sun tilanteessa ne junat/autot ois ehkä varattu jo ööö heinäkuussa?! 😉

    Tykkää

  4. llaura

    Et kuulosta hirviöltä! :D Mutta mäkin samaistun vähän! Poikaystävä on aina ”joojoo”-linjalla, ja sit kun oikeasti pitäis tapahtua jotain niin hups vaan, pieleen meni, tai ollaan myöhässä joojoo:n takia, niin ärsyttävää. :D
    Asiasta kukkaruukkuun, muistelen että sä suosittelit jotain hyvää deodoranttia joskus, kun mainitsit että on hien hajun kanssa ongelmia? Mä en enää tiedä mitä teen kun kaikki markettidödöt on kohta koluttu läpi ja mikään ei anna haluttua lopputulosta. Tunnin koulumatkan jälkeen (bussilla siis) alkaa tuntua siltä että hiki puskee läpi.. Apua siis kaipaan ja kipeästi! :-(

    Tykkää

    • Joojoo ja puheenaiheen vaihtaminen on myös suosikkejani :DD Suosittelen edelleen Biothermin vaaleansinistä deodoranttia. Se kirpaisee lompakossa, mutta pelastaa monta noloa tilannetta jatkossa! :)

      Tykkää

  5. Ellu

    Samaistun! Mä olen varmastikin kahta kauheempi hirviövaimo, jos nyt tätä kuvausta käytetään. Siihen kun lisätään ehkä hiukan ylireagoiva temperamenttini, niin johan kaulin heiluu :) Kävin joskus terapiassa ja siellä fiksu terapeuttini vakuutteli, että tempperamenttisuuteni on vain hyvä piirre. No tätä yritän sitten aina miehelleni sanoa, mutta jostain syystä hän ei koe sitä hyväksi luonteenpiirteeksi! :D

    Tykkää

    • Voi kuule! Kyllä sitä temperamenttia löytyy täällä ihan todella paljon myös. Jännä juttu, että mua usein luullaan ulkomaalaiseksi ja usein just joku Espanja on se ensimmäinen ajatus… Mulla kädet viuhuaa ja savu nousee korvista hyvinkin helposti. :D Tsemppiä. <3

      Tykkää

  6. Njarmu

    Jep. Tuttu juttu. Annan miehen järkättäväksi juttuja, kun sillä olisi työttömänä aikaa. Vaan ei, ei ei. Alkaa hoitaa hommaa aina vasta sitten kun on liian myöhäistä. Esim. 30e onnibussiliput vaihtuukin 150e junalippuihin kun bussi on jo loppuunmyyty. Nyt on miehellä tehtävänä lyhyen reissun suunnitteleminen pääsiäiselle, olen aivan varma että sitä reissua ei tulla tekemään. Mies ei osannut itse edes päättää mihin mentäisiin, (eikä edes sanoa mielipidettään….) vaan mun piti sitten sanoa että mennään nyt sitten vaikka berliiniin, kun ei olla käyty. Itse taas olisin sitten semmoinen, että idea & toteutus tapahtuisi NYT HETI. Äh.. Ihan hirveän rakas idiootti.

    Tykkää

    • APUA! Kuulostaa hyvin tutulta. :D Itse siis ostin juuri ne hemmetin kalliit junaliput, koska istuin koneella pari tuntia päivittelemässä kun varauksia vapautui… Ja näin taas. Olen tästä asiasta aiemmin suuttunut niin monta kertaa, että enää ei vaan jaksa. Jos huomaa, että itse hoitaa jonkun asian paremmin, niin miksi turhaan viritellä sotaa pystyyn toisen kanssa. Kyllä se sitten kuitenkin hoitaa monia asioita, joita itse en todellakaan jaksa stressata. :’)

      Tykkää

      • Njarmu

        Jep! Sanopa muuta. Jotenkin on hankala hyväksyä toisen heikkouksia tässä asiassa kun hällä olis aikaa ja mulla ei, vaikka itse ärsytän häntä mm. sillä että likaset pyykit ei ihan aina osu sinne pyykkikoriin eikä ihan kaikki roskatkaan löydä työpöydältä metrin päässä olevaan roskakoriin… Muttajuu, mies on meillä mm. tapellut yhtä firmaa vastaan kuluttajaviranomaisen kanssa, kun itselle ois tullu siitä niin kauhea ahdistus. Toinen toista tukien, varsinkin niissä heikkouksissa <3

        Tykkää

      • Nimenomaan ja näin. Meillä kaikilla on omat heikkoutemme ja usein sitä onkin helpompaa osotella toisen heikkouksia kun omia. Näin se vain menee. Tosin ne omatkin on hyvä tiedostaa ja jännä kun mullakaan ne vaatteet ei aina ihan osu sinne pyykkikoriin… ;) <3

        Tykkää

  7. Jossu

    Samaistun. Itse olen kontrollifriikki. Kaikki pitää suunnitella hyvissä ajoin MUTTA toinen osapuoli on ”Kyllähän sen ehtii myöhemminkin. Älä nyt stressaa, kyllä se hoituu.” Esimerkkinä se, että hän on luvannut pestä pesuhuoneen lattian.. KAKSI VIIKKOA SITTEN. : D Toisaalta tekee välillä ihan hyvää asua ihmisen kanssa, joka ei ole yhtä friikki niin oppisi hieman ”löysentämään” otetta. : D

    Tykkää

    • Joo ja meillä taas Jukka on jossain asioissa hirveä kontrollifriikki ja minä löysäilen. Kaipa tämä avioliitto on sitä tasapainon löytämistä pikkuhiljaa ja kuulemani mukaan näitä tilanteita tulee aina. Jatkossa siis hyväksyn tämän ja hoidan itse minua vaivaavat asiat. :D

      Tykkää

  8. Siny

    Minä kyllä epäilen, että jokaisella miehellä on joku ” kyllä kaikki hoituu”-geeni! Joskus olisi kiva jos meillä naisillakin olisi vähän isompikin ripaus sitä, että osaisi ottaa rennomminkin mutta osaa se kyllä välillä olla ärsyttävääkin kun toisella ei ole mitään hätää/mitään kiirettä ideoida jotakin juttua tarpeeksi ajoissa :D

    Tykkää

    • Joo joskus tekisi itelleenkin ihan hyvä voida CHILLATA. :D Välillä sitä miettii, että miten hitossa mun pitää olla tällainen pingottaja… Mutta toisaalta eipä tuo kyllä pärjäis aina ilman tätä mun pingottamista. Näin ainakin haluan uskoa. :D

      Tykkää

  9. Olivia

    Samaistun! Ihan jo siihen, että kotoa löytyy kans tälläinen ”katellaan.. mietitään vielä.. kyllä sen ehtii”- tyyppi ja en tiedä, koskeeko se siis kaikkia näitä Lapin miehiä. :D Itse olen Pohjanmaalta ja pohjalaisella luonteellani en meinaa ollenkaan kestää tuon kaltaista edes takaisin ”juuppaamista”, joka tuntuu täällä päin olevan jotenkin yleinen ”tyyli”; johon olen joutunut tottumaan tänne Lappiin miehen perässä muutettuani. Kai sitä voisi kutsua myös jonkinlaiseksi rentoudeksi, mutta silti.. :D Kyllä asioissa pitää joku järjestys olla. :D

    Tykkää

    • No rento ja rento, kyllä sitä järjestystä tarvitaan todellakin. :) Saattaapi olla Lapin henkilöiden juttu, mutta toisaalta kyllähän näitä löytyy kaikkialta. Miehillä vain on vähän erilaiset prioriteetit… Kai.

      Tykkää

  10. Mirva

    Samaistun myös. Välillä löysään monissa asioissa, mut olen myös kaikki mulle heti just nyt. Välillä ahistaa jos kyse on jostain reissuun lähtemisestä ja pitäis matkaa varata niin mies tuumaa et kyllä myö keretään ja miten lopulta käy.No maksetaan kalliimpi hinta kuin aiemmin ois tarvinnut :) Meillä mies luottaa että minä olen se joka pakkaa tavarat, raahaa ne autoon, hoitaa koiruuden (Rhodesiankoira pojan Lukan) mukaan tavaroineen, kuten kävi kun mentiin viikoksi Tahkolle.

    Tykkää

    • Joo miehillä on käsittämätön tarve OLETTAA asioita. Ja he kyllä luottaa siihen, että nainen pitää huolen. Se on välillä todella raskasta… :) Mulle kaikki on yleensä haluan tämän nyt, tai en kestä sitä että jos joku voitaisiin hoitaa nyt, niin miksi pitkittää?

      Tykkää

Jätä kommentti!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s