comments 4

OPERAATIO KEVÄTTUKKA

Tänään se tapahtui. Ystävämme aurinko pärähti paistamaan niin kauniisti, että varmasti lähes jokaisen helsinkiläisen suunpielet kääntyi ylöspäin. Itselläni oli sopivasti varattu aika kampaajalle, koska olen tuskaillut viimeiset pari kuukautta aivan järkyttävässä hiuskriisissä. Monille pitkä, paksu, luonnonkihara aiheuttaa ihastusta, mutta ei. Kun se vaan roikkuu, kun se on vain ihan pikimusta, kun sitä on liikaa nutturaan ja kun se ei vaan istu mitenkään.

Olen käynyt siskollani laitettavana  jo parisen vuotta, mutta tiesin hänen kauhistelevan ajatustani, joten suosiolla käännyin jo pitkään ihailemani taiturin Senayn puoleen. Naista on suositeltu minulle monessakin eri yhteydessä, joten en ottanut käynnistä oikeastaan mitään paineita. Ohjeksi annoin vain: En kestä enää, mustasta on päästävä eroon, voitko leikata kaiken huonokuntoisen pois ja mielellään myös ohentaa ainakin puolet. Koska siskon kanssa voi tapella samalla, väittää vastaan ja olla aina eri mieltä (anteeksi Johanna), niin näinpä oli varmasti parempi käydä tänään Senayn luona Luomuksessa. Tuo vaalentaminen kun aiheuttaa siskolleni aina harmaita hiuksia (Haluan tietenkin vaaleat ja täydelliset HETI), mutta Senay ilmoitti suoraan ettei näin tule tapahtumaan ja niinpä hiusperfektionisti hyväksyi tämän, eikä edes napissut vastaan.

Tarkoituksena olisi siis se, että ennen kesää saan värini lähelle omaa ja etenkin siis tuon tyven. Haluaisin todella punaiset hiukset taas jossain välissä takaisin, mutta en kestä värjäyttää tyveäni kolmen viikon välein. Näinpä haluan tyvivärin siten ettei tyvikasvu näkyisi rumana, vaan sulaisi joukkoon. Näin siinä kuulkaa ikääntyessä käy, että sitä haluaa mahdolisimman luonnollisen hiusvärin ja musta alkaa näyttää todellakin aivan liian kovalta, mustalta ja ei miltään. Aivan kuten äitini on aina varotellut… (Niin ja katsokaa vuoden päästä niin olen taas musta…)

Tänään siis suoritettiin ensimmäinen vaalennus ja laitettiin sitten vielä väri päähän tasottamaan kokonaiskuvaa. Tällä hetkellä huidellaan ihanassa punaruskeassa höystettynä vanhoilla raidoilla jotka puskee vähän esiin ja liian vaalealla tyvellä (alhaalla kuvassa kuitenkin välivaihe menossa, tilanne ei ole ihan tällainen kuitenkaan :D). Senay sanoi että tämän kanssa pitäisi nyt kolmisen viikkoa sinnitellä ja antaa hiuksen levätä, sitten taas mennään. Näinpä ”haluan kaiken heti nyt” joutuu nyt todellakin hengittelemään ja ymmärtämään, että jos haluaa jatkossa värjäillä hiuksiaan tummiksi, niin se vaaleaan palaaminen ei tule tapahtumaan sekunnissa. On kuitenkin jotenkin turvallinen olo, kun tietää että lopputulos tulee miellyttämään silmää.

Mitenkäs teillä on? Tekeekö mieli värjäillä hiuksia heti näin kevään korvilla? Mä ainakin haluaisin täyttää kaappini uusilla, ihanilla vaatteilla, saada ihon hehkumaan ja vain tanssia kaduilla onnellisena päivästä toiseen. Mustasta, väsyneestä möykystä on vielä vähän matkaa siihen, mutta odottakaas vaan!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ASU: Kaulaliina: Monki, Takki: Monki, Neule: Junarose, Reppu: Marc Jacobs Legginssit: Adidas, Saappaat: En muista merkkiä

Luomus löytyy myös Instagramista nimellä @luomushair jos haluaa käydä ihastelemassa aivan ihania hiuksia ja lettejä. Ollaan siskon kanssa varmaan sata kertaa fiilistelty kaikkia niitä ihania juttuja. Liike Roballa on aivan järjettömän sulonen ja intiimi, jossa lappaa sisään kavereita aivan jatkuvasti. Menisipä kolme viikkoa nopeasti ja pääsisin taas askeleen lähemmäksi ihanaa kevättukkaa! Muistuttakaa sitten, että en enää värjää mustaksi.

4 Comments

    • Pakko sanoa, että olisin erittäin otettu jos joku mummo heittäisi päällensä noi biker-saappaat. :) Addun leggarit on erittäin mukavat, sopii hyvin mummoiluun!

      Tykkää

  1. Jossu

    Itse olen myös hiusfriikki. Käyn kampaajalla noin kolmen-neljän kuukauden välein leikkauttamassa ja värjäämässä, sillä tää tukka kasvaa hemmetin nopeasti! Yhdessä vaiheessa mulla oli olkapäille ulottuva tukka mutta inhosin sitä yli kaiken. : D koko ajan tiellä! Tykkään lyhyestä, joten sitä pitää käydä usein napsimassa. Tykkään mustasta, todella tumman ruskeasta, violetista ja tumman punaisesta.. shokkiväreistä mutta harmi, kun ne haalenee todella nopeasti. Ja myös siksi pitää käydä suht usein värjäämässä, sillä otsatukkaani pukkaa VALKOISTA väriä, josta en tykkää ollenkaan. Kai se vanhuus alkaa näkymään jo 26-vuotiaana. : D

    Olen aina pitänyt hiuksistas. Ne on upeat. : )

    Tykkää

    • Kiitos ihana! Minäkin olin nuorempana todella kova hiusfriikki. Olin vaihtamassa mallia jatkuvasti ja nyt kyllästyn helposti. Tulee sellainen TYLSIMYS-olo, kun hiuksissa ei tapahdu mitään uutta. Kai pitää taas joskus vetästä lyhyeksi, että on taas mitä kasvatella ja tulee se lyhyiden hiusten ryhti myös. Pitkät kun helposti vaan roikkuu, kuten itselläni aina. Siksi pidän nutturaa. :)

      Tykkää

Jätä kommentti!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s